Suomen musiikkialan talous ja vienti 2016

create26. 09. 2017
Suomen musiikkialan talous ja vienti 2016 -raportti kokoaa yhteen aiemmin itsenäisinä tutkimuksina julkaistut selvitykset Suomen musiikkialan kokonaisarvosta sekä suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvosta.

Johdanto

Suomen musiikkialan talous ja vienti -raportti kokoaa yhteen aiemmin itsenäisinä tutkimuksina julkaistut selvitykset Suomen musiikkialan kokonaisarvosta sekä suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvosta. Samassa yhteydessä raportoidaan lisäksi popmusiikin teosviennin tuoreimpia lukuja. Vuoden 2016 osalta selvitettiin ensimmäistä kertaa myös musiikkiviennin kohdealueita, viennin jakaantumista maantieteellisesti. 

Sekä musiikkialan kokonaisarvon että musiikkiviennin markkina-arvon määrittäminen pohjautuu tutkimuksissa aiemmin käytettyihin vakiintuneisiin menetelmiin. Esimerkiksi viennin arvoa on selvitetty vuodesta 1999 lähtien. Kummassakin tapauksessa arvon määrittäminen perustuu musiikkialan ydintoimintojen, elävän musiikin, äänitemyynnin sekä tekijänoikeustulojen arvoon. Lisäksi musiikkialan kokonaisarvoa tarkasteltaessa mukaan on ydintoimintojen lisäksi laskettu musiikkialalle myönnetty yksityinen ja julkinen tuki sekä musiikkikoulutuksen arvo. Vientitulojen osalta ydintoimintojen lisäksi on tarkasteltu niihin kytkeytyvää muuta vientiä, kuten esimerkiksi oheistuotemyyntiä tai palvelujen, kuten studiovuokrien ja tuotantopalkkioiden ulkomaanmyyntiä, sekä musiikkialan muiden tavaroiden ja palvelujen vientiä. Näitä ovat esimerkiksi soittimien ja studioteknologian sekä musiikkialan startup-yritysten tuotteiden ja palvelujen myynti ulkomaille. 

Suomen musiikkialan kokonaisarvon osalta raportissa esitetään tulovirrat, jotka muodostuvat kuluttajien maksamista arvonlisäverollisista loppuhinnoista tai musiikin käyttäjien korvauksista. Esimerkiksi konserttien osalta mukaan on laskettu kuluttajien tapahtumaan käyttämät rahat lippuineen ja oheismyynteineen. Samoin äänitemyynnin arvo lasketaan kuluttajien maksamien loppuhintojen pohjalta. Suomen musiikkiviennin markkina-arvon kohdalla arvo puolestaan lasketaan musiikkiviennistä Suomeen palautuvan rahamäärään perusteella. Esimerkiksi elävän musiikin vienniksi lasketaan suomalaisartistien ulkomailta saamat esiintymispalkkiot ja ulkomaisten asiakkaiden Suomessa pidettyihin konsertteihin ja musiikkitapahtumiin ostamat liput. Samoin äänitteiden osalta vientituloksi lasketaan suomalaisille oikeudenomistajille ulkomailta palautuvat korvaukset – sekä levymyynnistä että digitaalisesta kulutuksesta. Kunkin kategorian tarkempi määritelmä ja yksityiskohtaisempi tutkimusmenetelmä on kuvattuna raportin lopussa osiossa Näin tutkimus tehtiin. 

Tietojen keräämisestä ovat vastanneet tutkimuspäälliköt Tuomas Ilmavirta ja Riikka Hiltunen Music Finlandilta sekä Jari Muikku Digital Media Finland Oy:stä. Raportin kokosi Tuomas Ilmavirta.


Avainlukuja


Suomen musiikkialan kokonaisarvoa on edellisen kerran selvitetty vuonna 2015, jolloin raportoitiin vuosien 2013 ja 2014 luvut. Tätä julkaisua varten on selvitetty alan arvo vuosina 2015 ja 2016. Raportissa esitetään vuoden 2016 luvut ja nostetaan vuosien 2014 ja 2015 välinen muutos esiin tarvittaessa.
Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2016 oli 905,4 miljoonaa euroa. Arvo jakautui eri sektoreiden välillä seuraavasti:

Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2016 oli 905,4 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2015 kertyi 0,9 prosenttia. Vuosien 2014 ja 2015 välillä kasvua sen sijaan syntyi lähes 5 prosenttia. Tarkastelluista kategorioista tekijänoikeuskorvaukset nousivat vuosien 2015 ja 2016 välillä eniten, 11,6 prosenttia. Samoin äänitemyynti kasvoi aavistuksen. Musiikkialan yksityinen sekä julkinen tuki laskivat hieman vuodesta 2015. Tarkasteltaessa vuoden 2015 muutosta edellisvuoteen kategorioittain, nousee esille ennen kaikkea elävän musiikin arvon merkittävä kasvu, mikä selittää suurimmalta osin myös alan kokonaisarvon melko tuntuvan kasvun vuodesta 2014 vuoteen 2015.

Elävä musiikki: 464,0 miljoonaa euroa (-0,9%)

Kotimaisen elävän musiikin sektorin arvon tarkempi jakautuminen:

Elävä musiikki muodostaa yli puolet Suomen musiikkialan kokonaisarvosta. Elävän musiikin kenttää tarkasteltiin tutkimuksessa sekä yksityisen että julkisen sektorin osalta. Yksityisen sektorin tapahtumiin lasketaan kaikki yksityiset elävän musiikin tapahtumat, joista Teosto kerää tekijänoikeuskorvauksia: klubi- ja lavaesiintymiset, konsertit, festivaalit ja muut suurtapahtumat. Teoston keräämistä korvauksista johdettu elävän musiikin yksityissektorin arvo oli 259 miljoonaa euroa vuonna 2016. Luku on vajaan prosentin pienempi kuin vuonna 2015. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 kasvua sen sijaan syntyi huomattavasti. Arvonlisäyksen taustalla oli ennen kaikkea vuonna 2015 selvästi kasvaneet tulot suurtapahtumista. Arvonlisäykseen vaikutti myös Teoston ja Gramexin lanseeraama tapahtumalupa, joka tehosti tapahtumien laskutusprosessia sekä korvausten maksua oikeudenomistajille. Kokonaisuudessaan Teoston live-tapahtumista keräämät korvaukset kasvoivat 13,7 prosenttia vuosien 2014 ja 2015 välillä. Suurimmat lipputulot vuonna 2015 keräsivät Ruisrock, AC/DC:n konsertti Hämeenlinnassa sekä Flow Festival (Teoston raportti).

Julkisen sektorin taloudellinen rooli Suomen kulttuurialoilla on eurooppalaisen mallin mukaisesti merkittävä. Musiikin alalla julkinen rahoitus kohdistuu suurimmalta osin klassiseen musiikkiin, josta suurimpina tuen saajina ovat sinfoniaorkesterit ja kansallisooppera. 

Elävä musiikki muodostaa yli puolet Suomen musiikkialan kokonaisarvosta. 

Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n (SUOSIO) tilastojen mukaan orkesterikentän rahoitus oli vuosina 2015 ja 2016 hienoisessa laskussa. Kokonaisrahoitus vuonna 2016 oli 79,3 miljoonaa euroa eli 2,4 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2015. Kansallisoopperan rahoituspuolestaan oli kasvussa tarkasteluvuosina. Vuonna 2015 kasvua kertyi 6,6 prosenttia ja vuonna 2016 edelleen 1,1 prosenttia – kokonaisrahoitus vuonna 2016 oli 58,1 miljoonaa euroa. Sekä sinfoniaorkesterikentän että kansallisoopperan kuluista suuri osa kohdistuu henkilöstöön, mikä korostaa klassisen musiikin vahvaa työllistävää vaikutusta musiikkialalla.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon musiikkiin käyttämät varat (57,8 miljoonaa euroa vuonna 2016) olivat hienoisessa kasvussa vuosina 2015 ja 2016. Myös sotilasmusiikin arvo on kasvanut aavistuksen vuodesta 2014. Puolustusvoimien arvio sotilasmusiikin kokonaisarvosta vuosille 2015 ja 2016 on 10,8 miljoonaa euroa.

Äänitteiden vähittäismyynti: 59,1 miljoonaa euroa (+1,6%)

Suomen äänitemyyntiä tilastoi Musiikkituottajat(IFPI Finland ry), joka on Suomessa toimivien äänitetuottajien kattojärjestö. Yhdistyksen jäsenyhtiöt kattavat Musiikkituottajien arvion mukaan noin 95 prosenttia äänitteiden kokonaismyynnistä Suomessa. 

Äänitemyynnin pitkään jatkunut alamäki taittui vuonna 2015, ja äänitteiden kokonaismyynti lähti lievään kasvuun vuonna 2016. Äänitteiden vähittäismyynnin kokonaisarvoksi vuonna 2016 muodostui 59,1 miljoonaa euroa. Äänitealan kasvua vetävät ennen kaikkea suoratoistopalvelut, joiden alalle tuoma tulo kasvoi tarkasteluvuosina merkittävästi. Vuonna 2015 digitaalisen äänitekaupan tulot lisääntyivät 24,4 prosenttia ja vuonna 2016 edelleen 20,6 prosenttia. Fyysisten äänitteiden myynnin pudotus Suomessa on kuitenkin ollut niin jyrkkää, että äänitekaupan arvon kokonaiskasvuprosentit olivat verrattain pieniä. (vuonna 2015 0,6 prosenttia, v. 2016 1,6 prosenttia).

Äänitemyyntitulojen jakaantuminen fyysisen ja digitaalisen kulutuksen mukaan.

Fyysisten tallenteiden puolella suomalaisen musiikin osuus kokonaiskulutuksesta on ollut perinteisesti hyvin suuri – vuonna 2016 esimerkiksi 66 prosenttia. Digitaalisessa musiikkikaupassa kansainväliset julkaisut kuitenkin dominoivat. Musiikkituottajat julkaisi vuonna 2016 ensimmäistä kertaa kotimaisen ja ulkomaisen musiikin kulutusosuudet suoratoistopalveluiden osalta, ja suomalaisen musiikin osuus oli 32,8 prosenttia. Samansuuntaisia tuloksia on raportoitu myös esimerkiksi muista Pohjoismaista (katso esim. Nordgård 2016).


Tekijänoikeuskorvaukset: 96,3 miljoonaa euroa (+ 11,5 %) 

Tekijänoikeustuloja musiikkialan liiketoiminnassa kertyy usealta osa-alueelta kuten konserteista, radio- ja TV-soitosta, internetkäytöstä sekä äänitteiden monistamisesta. Suomessa tekijänoikeustulot keräävät valtaosin Teosto ja Gramex tilittäen ne edelleen musiikkiteosten ja äänitteiden oikeudenomistajille. Suomen Musiikkikustantajat ry vastaa musiikkikustantajien suoraan lisensoimien tekijänoikeuksien tilastoinnista. 

Teoston kotimaasta keräämät musiikinkäytön korvaukset vuonna 2016 olivat 59,4 miljoonaa euroa. Lisäksi ulkomaisilta sisarjärjestöiltä ja yhteispohjoismaiselta NCB:ltä tuloutui esitys- ja tallennuskorvauksia Teoston kautta tilitettäväksi 9,2 miljoonaa euroa. Kumpikin summa kasvoi huomattavasti vuodesta 2015, tilitykset ulkomailta jopa yli 15 prosenttia.

Teoston kotimaasta keräämät musiikinkäytön korvaukset olivat 59,4 miljoonaa euroa.

Gramex keräsi vuodelta 2016 korvauksia yhteensä 22,9 miljoonaa euroa, summan kasvaessa 13 prosenttia vuodesta 2015. Suurimmat korvauserät tulivat medialisensoinnista (yhteensä 11,2 miljoonaa euroa) sekä äänitemusiikin julkisen esittämisen esitys- ja tallennuskorvauksista (9,7 miljoonaa euroa). Lisäksi korvauksia maksettiin ulkomaisista tilityksistä sekä hyvitysmaksuista. Kasvua selittää osaltaan Gramexin takautuvasti vuonna 2016 tilittämät hyvitysmaksu- ja verkkopalvelukorvaukset. Lainmuutoksen myötä valtion budjetista on maksettu yksityisen kopioinnin hyvitystä vuodesta 2015 lähtien. Samoin vuodesta 2015 lähtien on kerätty verkkotallennuspalvelukorvausta. Molemmat näistä maksettiin vuonna 2016 myös vuoden 2015 osalta. 

Suomen Musiikkikustantajat ry:n jäsenyritysten suoralisensoinnin tuomat, Teoston tilityksiin sisältymättömät korvaukset olivat vuonna 2016 yhteensä 2,8 miljoonaa euroa, joka oli noin kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Musiikkikustantajien tilastoimat korvaukset koostuvat nuottimyynnistä ja -vuokrauksista, esityskorvauksista sekä mekanisointi- ja synkronointituloista. 

Apurahat ja avustukset: 24,7 miljoonaa euroa (- 0,1 %)

Musiikille jaetaan vuosittain apurahoja ja avustuksia useiden julkisten ja yksityisten tahojen myöntämänä, joistaTaiteen Edistämiskeskus (Taike) toimii opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi tärkeimpänä julkisten määrärahojen jakajana. Yksityiset säätiöt taas jakavat apurahoja lahjoituksiin ja sijoituksiin perustuvasta omaisuudestaan.

Vuonna 2016 julkiset ja yksityiset tahot jakoivat apurahoja musiikkialalle yhteensä 24,7 miljoonaa euroa. Valtion apurahat (Taike ja OKM) muodostivat summasta suurimman osan eli 9,4 miljoonaa euroa. Valtion tuki musiikkialalle oli hienoisessa laskussa niin vuonna 2015 kuin 2016. Julkisen sektorin tukeen lasketaan lisäksi kuntien avustukset, jotka on tarkan tiedon puuttuessa arvioitu aikaisempien selvitysten tapaan noin 4 miljoonaan euroon. Yksityiset säätiöt tukivat musiikkialaa yhteensä 8,6 miljoonalla eurolla – summa on pysynyt viime vuodet samalla tasolla.

Julkiset ja yksityiset tahot jakoivat musiikkialalle apurahoja yhteensä 24,7 miljoonaa euroa. 

Musiikin edistämissäätiöltä (MES) musiikkialan toimijoille jaettiin vuonna 2016 yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Summa on huomioitu apurahojen kokonaismäärässä. Tästä noin 2,1 miljoonaa euroa rahoitettiin musiikkialan sisältä pääosin ulkomaisista esityskorvauksista ja yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuista (Gramex ja Teosto) tulevilla rahavirroilla. Tätä osuutta ei lasketa musiikkialan kokonaisarvoon, vaan se tulkitaan alan sisäiseksi tulonsiirroksi. Loput rahoituksesta, noin puoli miljoonaa euroa, MES saa erillisenä valtion tukena. Tämä summa lasketaan mukaan myös musiikkialan kokonaisarvoon. 

Koulutus: 270 miljoonaa euroa

Suomessa musiikkikoulutus on erittäin laaja-alaista ja keskeinen osa kentän toimintaa. Eri koulutustasojen opetus muodostaa arvion mukaan noin kolmanneksen musiikkialan kokonaisarvosta. Vaikka koulutuksen arvo ei olekaan suoraan osa musiikkitoimialan ytimen mitattavaa liikevaihtoa, on sen rooli alan tulonmuodostuksessa merkittävä sekä suorien opetukseen kohdistuvien julkisten taloudellisten resurssien myötä että työllistettävyytensä kautta. Opetus annetaan valtakunnallisesti useilla eri koulutustasoilla varhaiskasvatuksesta tohtoriopintoihin saakka, mikä tekee koulutuksen arvon määrittämisestä työlästä ja haastavaa. (katso esim. Musiikkialan talous Suomessa 2014 -selvitys). Musiikkikoulutuksen rahavirrat ovat viime vuosina pysyneet suhteellisen vakaina. Selvityksessä onkin päädytty käyttämään edelleen aikaisempien selvitysten arviolukua, jonka mukaan musiikkikoulutuksen kokonaisarvon on 270 miljoonaa euroa. Luku perustuu Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemään arvioon musiikkialan koulutuksen arvosta. Musiikin korkea-asteen koulutuksen aloituspaikkoihin suuntautuu kuitenkin supistamispaineita. On arvioitu, että koulutuspaikkojen vähennykset näkyvät musiikkikoulutuksen arvossa vuodesta 2017 alkaen.

Musiikkiviennillä tarkoitetaan Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvaa suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiteollisuuden ydinalueisiin liittyvää toimintaa. Musiikkiviennin markkina-arvo on tästä Suomeen palautuvan rahavirran määrä.

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo oli vuonna 2016 yhteensä 45,2 miljoonaa euroa. Viennin arvo kasvoi vuodesta 2015 kolme prosenttia. Musiikkiviennin arvo on kehittynyt 2000-luvulla seuraavasti:

Viennin sektorien osuudet ovat kehittyneet viime vuosina seuraavasti:

Elävän musiikin suhteellinen merkitys musiikkialan vientitulojen kannalta on ollut viime vuosina merkittävä. Suomalaista musiikkia esitetään ja suomalaiset taiteilijat esiintyvät entistä enemmän ulkomailla. Musiikin kaikissa tyylilajeissa toimii säännöllisesti ulkomailla esiintyviä yksittäisiä taiteilijoita ja erilaisia suomalaisia taiteilijaryhmiä. Elävän musiikin vientitulojen arvo saattaa kuitenkin vaihdella vuosittain paljonkin riippuen siitä, ovatko menestyneimmät artistit tehneet laajamittaisia kiertueita. Vuonna 2016 elävän musiikin vienti oli laskussa kahdeksan prosenttia ja tarkentuneiden tietojen valossa se laski 12 prosenttia myös vuonna 2015. Elävä musiikki on kuitenkin suurin viennin alue musiikkialan ydinaloista.

Kuten elävän musiikin tapauksessa, myös äänitemyynnin kohdalla yksittäisten menestyslevyjen julkaisun ajoittuminen selittää verrattain suuria vuosittaisia vaihteluita ääniteviennissä. Suoratoistopalveluiden nousu tuo kuitenkin tasaista tulovirtaa ulkomailta, ja vaikuttaa siltä, että yhdeksi suomalaisen ääniteviennin vahvuudeksi on muodostumassa useiden eri genrejen levymyynti. Tätä raporttia varten selvitettiin ensimmäistä kertaa myös kuinka suuri osa ääniteviennistä muodostuu uusista julkaisuista ja mikä on vanhempien julkaisujen, niin sanotun back-katalogin osuus viennistä. Saatujen tietojen mukaan uudet julkaisut (julkaistu vuonna 2015 tai 2016) muodostavat hieman alle puolet (noin 45 prosenttia) kaikista äänitteiden vientituloista. Back-katalogi toi vastaavasti noin 55 prosenttia äänitemyynnin vientieuroista. Ääniteviennin kokonaisarvo vuonna 2016 oli 6,8 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuoteen kertyi kolme prosenttia.

Suoratoistopalveluiden nousu tuo tasaista tulovirtaa ulkomailta, ja toiseksi suomalaisen ääniteviennin vahvuudeksi on muodostumassa useiden eri genrejen levymyynti.

Tekijänoikeustulojen kehitys heijastaa osaltaan elävän musiikin ja äänitemarkkinoiden tilanteita. Tekijänoikeuksien tuloutuksiin liittyy usein kuitenkin pitkiä viiveitä ja muutokset muilla sektoreilla näkyvät tekijänoikeustuloissa vasta seuraavina vuosina. Vuonna 2016 Teoston ulkomaan tilitykset kasvoivat merkittävästi, sen sijaan Gramexin ulkomaan korvaukset olivat laskussa. Kokonaisuudessaan tekijänoikeuksien viennin suuruus oli 5,3 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna syntyi neljä prosenttia. Kasvuun on Teoston arvion mukaan vaikuttanut muun muassa Sibeliuksen juhlavuosi, joka on lisännyt suomalaissäveltäjän musiikin esittämistä kansainvälisesti. Myös suomalaisen populaarimusiikin radiosoitto esimerkiksi Saksassa oli kasvussa vuonna 2016 (katso Music Finlandin Aus Finnland -selvitys) – viennin arvossa tämä näkyy vasta tulevina vuosina.

Muut vientitulot ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiteollisuuden ydinalueisiin, mutta joita ei voida jakaa perustellusti näiden kesken. Ne koostuvat useista hyvin erilaisista tulonlähteistä, joista taloudellisesti merkittävimpiä ovat oheistuotteiden myynti, mainossopimukset, tuottaja- ja sävellyspalkkiot, studiopalvelut sekä nuottien myynti ja vuokraus. Tämän kategorian viennin arvo vuonna 2016 oli 3,7 miljoonaa euroa ja se kasvoi reilut 10 prosenttia edellisvuodesta.

Myös muiden tavaroiden ja palvelujen vientiin luetaan useita erilaisia tulonlähteitä. Yksittäisistä alueista taloudellisesti selvästi merkittävin on suomalaisen äänentoistoteknologian ja -laitteiden vienti. Muita suuria eriä tässä kategoriassa ovat soitinvienti ja musiikkialaan liittyvien start up -yritysten ulkomaanmyynti. Muiden tavaroiden ja palveluiden vienti oli vuonna 2016 kokonaisuudessaan 18,5 miljoonaa euroa, ja kasvua edellisvuoteen kertyi seitsemän prosenttia.

Tavaroiden ja palvelujen osa-alueista taloudellisesti merkittävin on suomalaisen äänentoistoteknologian ja -laitteiden vienti.

Vuoden 2016 viennin osalta tutkittiin ensimmäistä kertaa myös musiikkiviennin kohdealueita eli viennin arvon prosentuaalista kohdistumista maantieteellisesti. Tiedot perustuvat yritysten omaan arvioon, ja mukana on verrattain laajasti tietoja niin elävän musiikin, äänitemyynnin, tekijänoikeuksien kuin muun viennin osalta. Arviomme mukaan tiedot kuvaavat Suomen musiikkiviennin suuntautumista melko hyvin. Selkeästi suurin viennin kohdealue oli saksankielinen Eurooppa (27 prosenttia viennistä). Saksankieliseen Eurooppaan vuosina 2015 ja 2016 suuntautunut laaja vientihanke Aus Finnland näyttää vahvistaneen suomalaisartistien ja -yhtiöiden asemaa maailman kolmanneksi suurimmalla musiikkimarkkina-alueella. Muita tärkeitä vientikohteita olivat Pohjois-Amerikka (16 prosenttia) sekä Pohjoismaat (14 prosenttia). Yhteensä nämä alueet kattoivat selvästi yli puolet Suomen musiikkiviennistä vuonna 2016. Katso vertailuksi täältä Teoston ulkomailta Suomeen tilitettyjen korvausten suurimmat lähdemaat.

Viennin kohdealueet


Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaistekijöiden ulkomaisille artisteille kirjoittamia, julkaistuja popkappaleita eli popmusiikin teosvientiä.

Music Finland on kerännyt tietoja takautuvasti vuodesta 2006 saakka. Keväällä 2016 julkaistu ensimmäinen teosvientiselvitys Suomalaisten musiikintekijöiden popkappaleet maailmalla osoitti selkeää kasvua teosviennissä 2000-luvulla. Tähän selvitykseen päivitettyjä tietoja saatiin musiikkikustantajilta ja tekijöiltä melko kattavasti, mutta on todennäköistä, että kaikkia ulkomailla julkaistuja kappaleita ei ole Music Finlandille ilmoitettu. Selvityksessä saatujen tietojen mukaan vuosi 2016 oli ennätysvuosi suomalaisten tekijöiden julkaistujen kappaleiden suhteen. Selvitykseen saatiin tiedot yhteensä 71 julkaisusta vuodelta 2016.

Ulkomaisilla julkaisuilla ilmestyneiden suomalaistekijöiden popkappaleiden määrä on kasvussa:

Määrällisesti suomalaisessa biisiviennissä on vielä runsaasti kasvunvaraa, mutta kenttä ammattimaistuu kovaa vauhtia, ja vientikappaleiden määrät ovat jyrkässä nousussa. Uudet tekijät ovat viime vuoden aikana saaneet jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla. Vuonna 2016 ensimmäisen kansainvälisen julkaisunsa sai 22 musiikintekijää, mikä on yli puolet samana vuonna ulkomaisia julkaisuita saaneista musiikintekijöistä (41). Kappaleiden määrittäin tarkasteluna, ensikertalaisia on mukana kolmasosalla kappaleista. Music Finlandilla on tieto kaikkiaan 93 musiikintekijästä, jolla on ollut kansainvälisiä julkaisuja aikojen saatossa.

Aktiivisina viime vuonna on ollut siis sekä useita uusia tekijöitä että pitkän linjan biisinikkareita. Myös naistekijöiden osuus on kasvanut. Tärkeimpänä kohdealueena on Eurooppa. Lisäksi suomalaistekijöiden kappaleita on julkaistu Aasiassa ja yhä enemmän myös Pohjois-Amerikassa.

Lopuksi

Sekä Suomen musiikkialan kotimainen kokonaisarvo että suomalainen musiikkivienti jatkavat kasvussa. Musiikkialan kokonaisarvon osalta elävän musiikin tapahtumat ovat nousseet entistä vahvemmin esille. Erityisesti festivaalit ja suurkonsertit ovat kasvattaneet suosiotaan ja muodostavat yhdessä klubi- ja lavakeikkojen kanssa lähes 29 prosenttia koko alan arvosta. Myös tekijänoikeuskorvauksien tilitykset ovat nousussa. Osittain hyvitysmaksulain muutoksen tukemana niiden arvo kasvoi vuonna 2016 yli 11 prosenttia.

Musiikkiviennissä äänitevienti ja tekijänoikeuskorvaukset ulkomailta ovat kasvussa. Sen sijaan elävä musiikki on laskusuhdanteessa. Suomen musiikkiviennin rakenne näyttäisi olevan muuttumassa kohti esimerkiksi Ruotsin ja Norjan musiikkiviennin jakaumaa, jossa tekijänoikeuksiin ja äänitteiden master-oikeuksiin perustuvat tulot muodostavat viennin kivijalan. Ruotsissa näiden tulolajien osuus viennistä oli vuonna 2015 jopa 76 prosenttia, live-musiikin viennin muodostaessa 24 prosenttia kokonaisuudesta. Norjassa (vuonna 2014) tekijänoikeuksien ja äänitteiden vienti muodostavat 59 prosenttia ja konsertit 41 prosenttiakokonaisviennistä. Suomessa vuonna 2016 vastaavat luvut musiikkialan ydinalueilla olivat 53 prosenttia (äänitteet ja tekijänoikeudet) ja 47 prosenttia (elävä musiikki).

Saksalaisradioiden soittolistojen kärjessä on kuultu tänä vuonna useampia suomalaiskynästä lähtöisin olevia hittejä. 

Tätä kehitystä tukee myös popmusiikin teosviennin kasvu ja erityisesti uusien tekijöiden vahva nousu vientikentälle. Mikäli suuntaus jatkuu, antaa se suomalaiselle musiikkiviennille kasvumahdollisuuksia tulevina vuosina erityisesti tekijänoikeuksien osalta. Hyvänä esimerkkinä toimivat saksankielisen Euroopan markkinat: saksalaisradioiden soittolistojen kärjessä on kuultu tänä vuonna jo useampiakin suomalaiskynästä lähtöisin olevia hittejä. Suomalaisen musiikkiviennin kärki on terävä mutta toistaiseksi vielä verrattain kapea. Kansainväliselle kentälle nousee kuitenkin useita nuoria lupauksia, joiden vientimenestyksestä on jo saatu esimakua.

.

Näin tutkimus tehtiin

Other Researches