Suomen musiikkialan talous ja vienti 2017

Table of contents

Suomen musiikkialan talous ja vienti 2017 -raportti kokoaa yhteen vuosittaiset tiedot Suomen musiikkialan kokonaisarvosta, suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvosta sekä popmusiikin teosviennistä.

Tiivistelmä 

Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2017 oli 930,2 miljoonaa euroa. Suurin sektori oli elävä musiikki, joka muodosti puolet alan arvosta, yhteensä 475,5 miljoonaa euroa. Suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen keräämät korvaukset olivat yhteensä 94,5 miljoonaa euroa, ja äänitemyynnin arvo oli 73,3 miljoonaa euroa. Musiikkialan arvoon on laskettu lisäksi julkinen ja yksityinen tuki (25,8 miljoonaa euroa) sekä musiikkikoulutus (270 miljoonaa euroa). Kokonaisuudessaan musiikkialan arvo kasvoi kahdella prosentilla edellisvuoteen verrattuna. 

Musiikkiviennin markkina-arvo oli vuonna 2017 yhteensä 58,9 miljoonaa euroa, ja se kasvoi edellisvuodesta lähes kolmanneksella. Musiikkiviennin ydinalueista suurin on elävän musiikin vienti (12,8 miljoonaa euroa), joka kasvoi edellisvuoteen verrattuna 18 prosenttia. Ääniteviennin arvo pysyi edellisen vuoden tasolla (6,8 miljoonaa euroa), mutta tekijänoikeuksista tulevat vientitulot laskivat hiukan (nyt 4,7 miljoonaa euroa). Keskeinen osa musiikkivientiä ovat muut musiikkialan vientitulot (2,9 miljoonaa euroa), jotka koostuvat useista erilaisista tulonlähteistä, kuten oheistuotteiden myynti, mainossopimukset, tuottaja- ja sävellyspalkkiot, studiopalvelut sekä nuottien myynti ja vuokraus. Musiikkiviennin huomattava kasvu johtui erityisesti teknologiakentän vahvasta kasvusta ja näkyy kasvuna nimenomaan musiikkiviennin muissa tavaroissa ja palveluissa (31,8 miljoonaa euroa). Tähän luetaan esimerkiksi äänentoistoteknologian ja -laitteiden vienti sekä musiikkiteknologiaa ja -osaamista hyödyntävien startup-yritysten vientitulot. 

Popmusiikin teosvienti suuntautui vuonna 2017 ennen kaikkea Keski-Eurooppaan, Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Suomalaisten tekijöiden ulkomaisille artisteille kirjoittamia kappaleita julkaistiin yhteensä 55, joita on kuunneltu Spotifyssa yhteensä yli 600 miljoonaa kertaa. Joukossa on useita julkaisualueidensa, esimerkiksi Ison-Britannian, Alankomaiden, Etelä-Korean ja Japanin sekä Yhdysvaltojen myyntilistoilla menestyneitä julkaisuja. 

Vuoden 2017 tiedot on kerätty samalla menetelmällä kuin edellisinä vuosina (lue menetelmistä tarkemmin raportin lopusta osiosta "näin tutkimus tehtiin"). 

Tietojen keräämisestä ovat vastanneet tutkimuspäällikkö Merja Hottinen Music Finlandista (kokonaisarvo, musiikkivienti, popmusiikin teosvienti) sekä Jari Muikku Digital Media Finland Oy:stä (musiikkivienti). Raportin kokosi Merja Hottinen.

Avainlukuja
Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2017 oli 930,2 miljoonaa euroa. Arvo jakautui eri sektoreiden välillä seuraavasti:
Vuonna 2017 musiikkialan kokonaisarvo kasvoi kahdella prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Eniten prosentuaalista kasvua oli äänitemyynnissä, jonka arvo nousi kahdeksan prosenttia. Elävän musiikin kasvu oli kaksi prosenttia, ja tekijänoikeustulot puolestaan laskivat kahdella prosentilla. 
Vuodesta 2011 alkaen musiikkialan arvo on ollut nousujohteinen:

Vuoden 2017 kokonaislaskelmaan on lisätty uusi erä: Musiikkituottajat ry:n nyt ensi kertaa arvioima yhdistyksen jäsenyritysten ulkopuolisen äänitemyynnin arvo. Jotta luvut eri vuosien välillä olisivat vertailukelpoisia, samassa suhteessa oleva arvio on tämän raportin vertailuluvuissa lisätty aiemmin julkaistuihin vuoden 2016 lukuihin. Tässä raportissa käytetty vuoden 2016 vertailukelpoinen kokonaisarvo on 915,0 miljoonaa euroa.

Suomen musiikkialan kokonaisarvon osalta raportissa esitetään tulovirrat, jotka muodostuvat kuluttajien maksamista arvonlisäverollisista loppuhinnoista tai musiikin käyttäjien korvauksista. Esimerkiksi konserttien osalta mukaan on laskettu kuluttajien tapahtumaan käyttämät rahat lippuineen ja oheismyynteineen. Samoin äänitemyynnin arvoon lasketaan mukaan vähittäismyynnin kate. 

Elävä musiikki: 475,5 miljoonaa euroa (+2 %)

Elävä musiikki muodostaa yli puolet Suomen musiikkialan kokonaisarvosta. Elävän musiikin kenttää tarkasteltiin tutkimuksessa sekä yksityisen että julkisen sektorin osalta. Yksityisen sektorin tapahtumiin lasketaan kaikki yksityiset elävän musiikin tapahtumat, joista Teosto kerää tekijänoikeuskorvauksia: klubi- ja lavaesiintymiset, konsertit, festivaalit ja muut suurtapahtumat. Teoston keräämistä korvauksista johdettu elävän musiikin yksityissektorin arvo oli 272,2 miljoonaa euroa vuonna 2017. Luku on noin viisi prosenttia suurempi kuin vuonna 2016.

Kasvuun on vaikuttanut toisaalta kasvu keikkamäärissä, toisaalta taas esimerkiksi suurtapahtumien lisääntynyt lipunmyynti. Vuonna 2017 Teostolle tehtyjen esitysilmoitusten mukaan. Suomessa soitettiin 71 060 keikkaa, kun taas edellisvuonna vastaava luku oli 62 511. (Lue lisää Teoston keikkakartasta). Yleisöennätyksiä tekivät puolestaan festivaalikentällä esimerkiksi Ruisrock, Ilosaarirock ja Tuska (ks. myös Finland Festivalsin käyntitilastot).

Keväällä 2018 toteutetun LiveFin ry:n ja Music Finlandin kyselytutkimuksen mukaan elävän musiikin toimijoissa on suurta taloudellista kirjoa. Vaikka alan kokonaisarvo on kasvanut ja suurtapahtumat ovat erittäin suosittuja, monet pienet tapahtumapaikat ja festivaalit eivät tuota voittoa. Yhteistä erilaisille toimijoille oli lipputulojen suuri merkitys tulonmuodostuksessa ja vastaavasti esiintymispalkkioiden ja henkilöstön merkittävä osuus kuluista. Elävän musiikin työllistävä vaikutus musiikkialalla onkin suuri.

Kotimaisen elävän musiikin sektorin arvon tarkempi jakautuminen:

Julkisen sektorin taloudellinen rooli Suomen kulttuurialoilla on eurooppalaisen mallin mukaisesti merkittävä. Musiikin alalla julkinen rahoitus kohdistuu suurimmalta osin klassiseen musiikkiin, josta suurimpina tuen saajina ovat sinfoniaorkesterit sekä Kansallisooppera ja -baletti. Yhteensä julkisen rahoituksen osuus elävän musiikin koko kentästä oli 203,3 miljoonaa euroa.

Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n (SUOSIO) tilastojen mukaan orkesterikentän rahoitus pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna ja oli nyt 79,1 miljoonaa euroa. Kansallisoopperan ja -baletin rahoitus oli puolestaan hiukan laskenut ja oli nyt 57,3 miljoonaa euroa. Sekä sinfoniaorkesterikentän että kansallisoopperan kuluista suuri osa kohdistuu henkilöstöön, mikä korostaa klassisen musiikin vahvaa työllistävää vaikutusta musiikkialalla. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon musiikkiin käyttämät varat olivat nyt 56,1 miljoonaa euroa ja sotilasmusiikin arvo entisen suuruinen, 10,8 miljoonaa euroa.

Äänitteet: 73,3 miljoonaa euroa (+8 %)

Suomen äänitemyyntiä tilastoi Musiikkituottajat – IFPI Finland ry, joka on Suomessa toimivien äänitetuottajien kattojärjestö. Musiikkituottajat ry julkaisee vuosittain tiedot äänitteiden tukkumyynnistä, johon pohjautuva äänitteiden vähittäismyynnin kokonaisarvo vuonna 2017 on 73,3 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 äänitemyynti kasvoi kolmatta vuotta peräkkäin, ja nyt kasvua edellisvuoteen verrattuna tuli kahdeksan prosenttia. Kasvua vetävät ennen kaikkea suoratoistopalvelut, jotka muodostavat jo 80 prosenttia äänitealan tulovirrasta. Kotimaisen musiikin osuus oli nyt 38 prosenttia äänitteiden kokonaismarkkinoista. Kotimaiset albumit dominoivat myös myydyimpien äänitteiden listauksia. (Lue lisää Musiikkituottajat ry:n sivuilta.)

Musiikkituottajat – IFPI Finland ry arvioi nyt ensimmäistä kertaa myös yhdistyksensä ulkopuolisen äänitemyynnin arvon, jonka arvo tukkumyyntinä on noin kuusi miljoonaa euroa. Tämä luku on otettu huomioon äänitealan kokonaisarvossa vuodelle 2017. Vastaava laskennallinen arvio ulkopuolisesta myynnistä on lisätty myös edellisen vuoden vertailulukuun.

Tekijänoikeuskorvaukset: 94,5 miljoonaa euroa (-2 %) 

Tekijänoikeustuloja musiikkialalla kertyy usealta osa-alueelta kuten konserteista, radio- ja TV-soitosta, internetkäytöstä sekä äänitteiden monistamisesta. Suomessa tekijänoikeustulot keräävät valtaosin Teosto ja Gramex, jotka tilittävät ne edelleen musiikkiteosten ja äänitteiden oikeudenomistajille. Suomen Musiikkikustantajat ry vastaa musiikkikustantajien suoraan lisensoimien tekijänoikeuksien tilastoinnista. 

Teoston kotimaasta keräämät musiikinkäytön korvaukset vuonna 2017 olivat 59,8 miljoonaa euroa. Lisäksi muilta järjestöiltä tuloutui esitys- ja tallennuskorvauksia Teoston kautta tilitettäväksi 5,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Teosto sai yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja sekä lainauskorvauksia. Kaikkiaan Teoston kautta kulki 67,7 miljoonan euron arvosta tekijänoikeuskorvauksia.

Gramex keräsi vuodelta 2017 korvauksia kaikkiaan 23,9 miljoonaa euroa, missä kasvua oli edellisvuoteen verrattuna neljä prosenttia. Suurimmat korvauserät tulivat medialisensoinnista (yhteensä 12,2 miljoonaa euroa) sekä äänitemusiikin julkisen esittämisen esitys- ja tallennuskorvauksista (9,4 miljoonaa euroa). Lisäksi korvauksia maksettiin ulkomaisista tilityksistä sekä hyvitysmaksuista.

Suomen Musiikkikustantajat ry:n jäsenyritysten kokonaisliikevaihto vuonna 2017 oli 5,7 miljoonaa euroa. Musiikkikustantajien tilastoimat korvaukset koostuvat nuottimyynnistä ja -vuokrauksista, esityskorvauksista sekä mekanisointi- ja synkronointituloista sekä Teoston kautta tuloutuneissa tekijänoikeuskorvauksissa.

Sektorin sisäiset tulonsiirrot on vähennetty tekijänoikeuskorvauksien kokonaisarvosta päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Yksityinen ja julkinen tuki: 25,8 miljoonaa euroa (+5 %)

Julkiset ja yksityiset tahot antoivat musiikkialalle erilaisina edellä lueteltuihin sektoreihin kuulumattomina apurahoina, määrärahoina ja avustuksina 25,8 miljoonaa euroa.

Valtion tuet jaetaan joko suoraan opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoista tai apurahoina Taiteen edistämiskeskuksen kautta. Nämä valtion antamat avustukset muodostivat summasta suurimman osuuden, 10,4 miljoonaa euroa. Tähän summaan ei kuulu orkesterikentälle ja Kansallisoopperalle annettuja avustuksia, jotka on laskettu suoraan elävän musiikin sektorin arvoon.

Julkiseen tukeen lasketaan lisäksi kuntien musiikkitoimintaan antamat avustukset, jotka on tässä selvityksessä arvioitu aiempien vuosien tapaan olevan noin neljä miljoonaa euroa. Kokonaisuutena kuntien kulttuuritoimen kustannukset musiikkitoiminnan osalta, pois lukien elävän musiikin sektoriin sisällytetyt orkesterien ja kansallisoopperan avustukset, ovat olleet esimerkiksi vuonna 2016 noin 32 miljoonaa euroa. Kokonaissummaan sisältyvät kuitenkin avustusten lisäksi myös esimerkiksi bändi- tai kuorotoiminta sekä musiikkiesitykset. (Lue täältä lisää kuntien kulttuuritoiminnasta.)

Yksityiset säätiöt jakavat apurahoja lahjoituksiin ja sijoituksiin perustuvasta omaisuudestaan. Tässä laskelmassa on huomioitu kuuden suurimman säätiön musiikille myöntämä tuki, yhteensä 8,7 miljoonaa euroa.

Musiikin edistämissäätiö (MES) jakoi vuonna 2017 eri tehtäväalueilleen tukea yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Jaetut varat tulivat pääosin opetus- ja kulttuuriministeriön MES:n käyttöön osoittamista hyvitysmaksurahoista ja valtionavustuksista. Musiikinedistämissäätiön muut toiminta-avustukset ja lahjoitukset tulevat Teosto-rahastolta, Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiöltä sekä Esittävän säveltaiteen edistämissäätiöltä (ESES).

Koulutus: 270 miljoonaa euroa

Suomessa musiikkikoulutus on erittäin laaja-alaista ja keskeinen osa kentän toimintaa. Eri koulutustasojen opetus muodostaa arvion mukaan noin kolmanneksen musiikkialan kokonaisarvosta. Koulutuksella on merkittävä rooli alan tulonmuodostuksessa toisaalta suorien opetukseen kohdistuvien julkisten taloudellisten resurssien myötä ja toisaalta työllistävyytensä kautta.

Opetusta annetaan valtakunnallisesti useilla eri koulutustasoilla varhaiskasvatuksesta tohtoriopintoihin saakka, mikä tekee koulutuksen arvon määrittämisestä työlästä ja haastavaa. (katso esim. Musiikkialan talous Suomessa 2014 -selvitys). Musiikkikoulutuksen rahavirrat ovat viime vuosina pysyneet suhteellisen vakaina, ja tässä selvityksessä onkin päädytty käyttämään edelleen aikaisempien selvitysten arviolukua, jonka mukaan musiikkikoulutuksen kokonaisarvo on 270 miljoonaa euroa. Luku perustuu Tilastokeskuksen vuonna 2012 tekemään arvioon musiikkialan koulutuksen arvosta. 


Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo oli vuonna 2017 yhteensä 58,9 miljoonaa euroa, ja se kasvoi edellisvuodesta 30 prosentilla.
Musiikkiviennillä tarkoitetaan Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvaa suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiin liittyvää toimintaa. Musiikkiviennin markkina-arvo on tästä Suomeen palautuvan rahavirran määrä.

Musiikkiviennin ydinalueista suurin on elävän musiikin vienti (12,8 miljoonaa euroa), joka kasvoi edellisvuoteen verrattuna 18 %. Elävän musiikin vienniksi lasketaan suomalaisartistien ulkomailta saamat esiintymispalkkiot ja ulkomaisten asiakkaiden Suomessa pidettyihin konsertteihin ja musiikkitapahtumiin ostamat liput.

Elävän musiikin suhteellinen merkitys musiikkialan vientitulojen kannalta on ollut viime vuosina merkittävä. Musiikin kaikissa tyylilajeissa toimii säännöllisesti ulkomailla esiintyviä yksittäisiä taiteilijoita ja erilaisia suomalaisia taiteilijaryhmiä. Tulot saattavat kuitenkin vaihdella vuosittain paljonkin riippuen siitä, mille vuosille menestyneimpien artistien kiertueita on osunut.

Ääniteviennin arvo pysyi edellisen vuoden tasolla (6,8 miljoonaa euroa). Äänitteiden osalta vientituloksi lasketaan suomalaisille oikeudenomistajille ulkomailta palautuvat korvaukset, jotka muodostuvat sekä fyysisestä levymyynnistä että digitaalisesta kulutuksesta. Vuonna 2017 uusien julkaisujen osuus ääniteviennistä kasvoi hiukan edellisvuodesta ja oli nyt 49 %.

Tekijänoikeuksista saatavat vientitulot (4,7 miljoonaa euroa) laskivat hiukan edellisvuoteen verrattuna. Tuloutuksiin liittyy usein pitkiä viiveitä, ja viiveet selittävät osittain myös vuonna 2017 tapahtuneen tekijänoikeustulojen laskun. Sekä Teostolla että Gramexilla on ollut viime vuosina ulkomailla isoja saatavia, jotka tuloutuvat pitkällä viiveellä. Toisaalta edellisen vuoden luvuissa näkyi vuonna 2015 juhlittu Sibeliuksen juhlavuosi, joka lisäsi suomalaisen musiikin kansainvälisiä esityksiä ja tuotti lisääntyneitä tekijänoikeustuloja nimenomaan vuodelle 2016.

Muut vientitulot (2,9 miljoonaa euroa) ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiteollisuuden ydinalueisiin, mutta joita ei voida jakaa perustellusti näiden kesken. Ne koostuvat useista hyvin erilaisista tulonlähteistä, joista taloudellisesti merkittävimpiä ovat oheistuotteiden myynti, mainossopimukset, tuottaja- ja sävellyspalkkiot, studiopalvelut sekä nuottien myynti ja vuokraus. Vuonna 2017 erityisesti populaarimusiikin tuottaja- ja sävellyspalkkiot olivat kasvussa, mutta kokonaisuutena kategorian arvo kuitenkin laski selkeästi edellisestä vuodesta. 

Musiikkiviennin huomattava kasvu vuonna 2017 johtui erityisesti teknologiakentän vahvasta kasvusta ja näkyy nimenomaan musiikkiviennin muissa tavaroissa ja palveluissa (31,8 miljoonaa euroa). Näihin luetaan useita erilaisia erityisesti musiikkiteknologian, soitinrakennuksen ja musiikkiin liittyvien palveluiden ympärille rakentuvia tulonlähteitä. Nyt nähty kasvu johtuu ennen kaikkea musiikkipalveluita kehittäneiden startupien kasvaneista vientituloista. 

Viennin markkina-arvo

Musiikkiviennin kohdealueiden osalta ei edellisvuoteen verrattuna ollut havaittavissa suuria muutoksia. Suurin kohdealue oli edelleen saksankielinen Eurooppa (27 % viennistä). Pohjois-Amerikka ja Pohjoismaat olivat seuraavina kumpikin 15 prosentin osuudella. Saksankielinen Eurooppa on siis säilynyt keskeisenä vientialueena myös Aus Finnland -hankkeen jälkeen. Tämä heijastelee Music Finlandin asiakaskyselyn tuloksia, joiden mukaan hanke edesauttoi toimintaa saksankielisessä Euroopassa myös vuonna 2017.

Suurimmat muutokset musiikkiviennin kohdealueissa olivat Aasian markkinoilla, jossa esimerkiksi Japanin osuus laski. Pienten vientialueiden muutokset voivat kuitenkin selittyä osin myös menetelmän virhemarginaalilla ja todellisen muutostrendin näkee vasta tulevina vuosina.

Jakaumassa ei ole otettu huomioon Teoston ja Gramexin kautta tulleita ulkomaankorvauksia. Kummallekin järjestölle oli vuonna 2017 tullut eniten korvauksia Saksasta (Gramex: 42 %, Teosto 16 %) ja toiseksi eniten Ruotsista (Gramex: 24 %, Teosto 15 %). 

Music Finland tilastoi vuosittain suomalaistekijöiden ulkomaisille artisteille kirjoittamat julkaistut popkappaleet. Keväällä 2016 julkaistu teosvientiselvitys Suomalaisten musiikintekijöiden popkappaleet maailmalla osoitti selkeää kasvua teosviennissä 2000-luvulla, ja vuosi 2016 on ollut tähän mennessä ennätysvuosi 71 julkaistulla kappaleella. Vuonna 2017 julkaistiin Music Finlandin saamien tietojen mukaan 55 ulkomaiselle artistille kirjoitettua popkappaletta. 

Popmusiikin teosvienti suuntautui vuonna 2017 ennen kaikkea Keski-Eurooppaan, Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Joukossa on useita julkaisumaidensa, esimerkiksi Ison-Britannian, Alankomaiden, Etelä-Korean, Japanin sekä Yhdysvaltojen myyntilistoilla menestyneitä julkaisuja.

Spotifyssa näitä vuonna 2017 julkaistuja kappaleita on kuunneltu yhteensä yli 600 miljoonaa kertaa. Yhden suoratoistopalvelun luvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta kappaleiden suosiosta, sillä vaikkapa Aasian markkinoilla Spotifylla on hyvin marginaalinen rooli. Esimerkiksi eteläkorealaisille yhtyeille kirjoitettuja kappaleita on katsottu paljon enemmän videoina Youtubesta kuin kuunneltu Spotifysta. Myös Yhdysvalloissa Apple Music on ohittanut Spotifyn maksavien käyttäjien määrässä (Lue lisää aiheesta.)

Vuonna 2017 julkaistujen 55 kappaleen kirjoittajina oli yhteensä 32 suomalaistekijää. Kolmannes kirjoittajista sai nyt ensimmäisen kansainvälisen julkaisunsa. Eniten julkaisuja oli Axel Ehnströmillä, joka oli ollut kirjoittamassa kymmentä vuonna 2017 julkaistua kappaletta. (Lue lisää 2017 julkaisemastamme artikkelista.)

Monet vuoden 2017 kansainvälisiin julkaisuihin johtaneista verkostoista on luotu Music Finlandin biisileireillä viime vuosien aikana. Erityisen tärkeänä näiden julkaisujen taustatarinoissa korostuu Aasian markkinoihin keskittyvä A-Pop Castle, joka on vuosien varrella mahdollistanut monien yhteistyökumppanuuksien syntymisen. Toisena tärkeänä elementtinä ovat musiikkikustantajien omat vahvat, kansainväliset verkostot, jotka tuovat oikeat kirjoittajat ja artistit yhteen.

Lopuksi

Musiikkialan kotimainen kokonaisarvo ja suomalainen musiikkivienti jatkavat edelleen tasaista kasvua. Kotimaan kokonaisarvossa kasvua on noin kaksi prosenttia. Erityisesti elävän musiikin tapahtumien taloudellinen arvo kasvaa vuosi vuodelta keikkojen määrän lisääntyessä, ja elävän musiikin osuus alan arvosta on hiukan yli puolet. Myös ääniteala on nyt vahvassa 8 prosentin kasvussa erityisesti suoratoistosta tulevien tulojen ansiosta.

Musiikkiviennin kasvua vuonna 2017 siivittivät erityisesti startup-yritysten nopea kasvu sekä elävän musiikin vienti. Elävästä musiikista saadut vientitulot kasvoivat 18 prosentilla, mikä kompensoi tekijänoikeuksien ja muun musiikkiviennin hienoista laskua.

Suomalaisen musiikkiviennin vahvuuksia jatkuvasti muuttuvassa kansainvälisessä musiikkiliiketoiminnassa ovat laaja-alaisuus ja monenlaiset menestystarinat, jotka pitävät viennin melko vakiintuneena ja noususuhdanteisena.

Startup-yritysten kasvu puolestaan heijastelee viennin trendejä yleisemminkin ja kertoo omalta osaltaan musiikin ja musiikkipalveluiden potentiaalista kansainvälisen liiketoiminnan kentällä. Tulevaisuuden mahdollisuudet näkyvät myös vahvassa popmusiikin teosviennissä.    


.

Näin tutkimus tehtiin